Aika kovia pakkasia tässä on pidelly ainakin viikon verran. Olin suunnitellut viimeviikonlopulle kunnon lenkkiä koirien kanssa, mutta pakkasen vuoksi lenkki jäi tekemättä. Leo tarkenisi kyllä, mutta nuo pienet ei. Remmilenkkeilyksi on sitten mennyt tämän meidän lenkkeily. Kotiin käännytään heti, kun Peto tai Viivi näyttää viluiselta takkinsa alla. Pedosta näkee, että se on kylmä, kun kävely muuttuu semmoseksi köpötteleväksi. Viivistä huomaa siitä, että se ei voi kävellä reippaasti kylmän vuoksi. Leosta ei huomaa mitään, koska sen ei tule kylmä.

Pakkasta tai ei, Viivin turkki kaipasi siistimistä. Tuskin se pystyynkuivanut karva mitään enää lämmittikään, joten pois vaan suurin osa selkäharjaksesta. Ja aika paljon sitä lähtikin, vaikka kyllä Vinkuseen vielä turkkia jäikin.

  

 

Eilen päätin viedä koirat peltolenkille pakkasesta huolimatta. Viiville ja Petoselle toppatakit päälle ja Leollekin laitoin vähän palttoota. En tehnyt pitkää lenkkiä, mutta nähtävästi kuitenkin vähän liian pitkän Pedolle. Loppuillan Petteri makasi sohvalla vällyjen alla villapaita päällään, eikä liikkunut paikaltaa moneen tuntiin. Rassukka-nassukka pieni... Väärinkäsitysten välttämiseksi: Pedolla oli lenkillä kyllä toppatakki, vaihdoin sille villapaidan päälle vasta kotona.

 

 

Viivi oli lenkin jälkeen intoa täynnä ja tuhosi parit puruluut illan mittaan. Ja silläaikaa kun olin saunassa, Viivi oli hakenut jotain kaarnanpaloja halkopinosta ja pienistänyt niitä matoille. Puuh, tuolla neidillä tuota energiaa riittää...  Jopa Leo oli lenkin jälkeen tyytyväinen oloonsa ja pötkötteli illan milloin missäkin. Ihme kaveri tuo Viivi, pellolla se kirmaili ihan hulluna takki päällä. Siis kirjaimellisesti hulluna, Viivi luulee kai pääsevänsä takista juoksemalla eroon. Tai auraamalla lunta kuonolla. Leokin juoksenteli, mutta se ei saa tuollaisia Viivimäisiä hullukohtauksia kokoajan. Eli tämänkin tarinan päähenkilö on jälleen Viivi-vinkunen, tuo päiviemme piristäjä ja huomiomme järkkymätön keskipiste. Mitäpä sitä ei pieni pastori tekisi päivittäisen huomioannoksensa eteen.